Hei maailma

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni. Hieman jännittää osaanko pukea ajatuksia sanoiksi ymmärrettävällä tavalla. 

Istun peri ranskalaisen pöydän ääressä, ranskalaisessa asunnossa ja mietin, kuinka aloittaisin kertomuksen unelmasta, josta on tulossa todellinen. Olemme aloittaneet tämän "projektin" jo vuosia sitten, kun tulimme ensimmäisen kerran lomamatkalle tähän pieneen vuoristokylään. Minä hullaannuin tähän ihanaan maahan aivan totaalisesti heti ensimmäisellä kerralla, mieheni oli maltillisempi ja peri suomalaisella tavalla arvio rakennuksia, teitä ja ihmisiä realistiselta pohjalta. 

Minä katsoin kaikkea ennakkoluulottomasti "vaaleanpunaisten lasien" läpi, ihastelin kaikkea näkemääni, ikkunan luukkuja, ovia, vinoja seiniä, ihania ruusuja, joita näytti olevan joka puolella sekä vesiputouksia. Kaikki oli niin erilaista kuin kotimaassani. Mietin usein, mitä noiden kaikkien ikkunoiden ja luukkujen takana on, minkälainen koti, minkälaisia perheitä siellä asui. 

Tästä kaikesta syntyi unelma - aluksi mieheni ei ollut niin innostunut - mutta minulla oli idea, jota sanaa mieheni kauhistuu - päästä tänne talveksi, pois kylmän ja pimeän keskeltä. 

Siitä se alkoi ja ensimmäiset askeleet unelmaa kohti oli otettu.